Meriarkeologien kenttätyökausi käynnistyy

Museoviraston työveneet on laskettu vesille, sukellusvarusteet huollettu, ensiaputaitoja hiottu ja sukeltajien kunto testattu. Museoviraston meriarkeologien kenttätyökausi voi viimein alkaa!

Vuoden 2026 meriarkeologiset kenttätyöt painottuvat hylkyihin, joille on asetettu muinaismuistolain mukainen suoja-alue. Työt liittyvät pidemmän aikavälin tavoitteeseen kehittää seitsemän suoja-aluehylyn kunnon säännöllistä seurantaa sekä luoda jokaiselle omat monitorointisuunnitelmansa. Seurannassa käytetään ensisijaisesti fotogrammetriaa eli vertaillaan hylyistä eri vuosina tuotettuja 3D-malleja toisiinsa.

Hankkeen pilottikohteella, Raaseporin 1800-luvun alun Hästö Busön hylyllä selvitetään nyt, ovatko hylylle ja sen ympäristöön viime vuonna lasketut kiintopisteet pysyneet paikoillaan. Toukokuun lopulla selviää, toimiiko monitorointi ja ovatko kiintopisteet liikkuneet upotessaan pohjasedimenttiin.

Porvoon hollantilaisen sotalaivan hylystä, Huis te Warmelosta pyritään niin ikään laatimaan kesällä fotogrammetrinen lähtötilannekuva hylyn tulevan seurannan vertailupohjaksi. Haaksirikkoutuessaan vuonna 1715 Huis te Warmelo oli osana saattuetta, joka oli turvaamassa 200 kauppa-aluksen matkaa Hollannista Pietariin ja takaisin.

Myös meriarkeologian klassikkokohteella Paraisten Borstö 1 -hylyllä tehdään kesällä meriarkeologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä hylyn suojelun edistämiseksi.

Suoja-aluehylkyjen lisäksi meriarkeologien kenttätyölistasta löytyy muun muassa Suomen meriarkeologisen seuran Jussarön alueen kenttätöihin osallistuminen sekä Oulun Sofia Maria -hylyn tarkastus ja 3D-mallinnus. Raaseporissa ja Inkoossa tarkastetaan Väyläviraston merenpohjan mittauksissaan havaitsemia anomalioita, siis mahdollisia vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Veteen vajonneet -hankkeen kenttätutkimukset Suomenlinnassa on sen sijaan saatu päätökseen, mutta kaivausten vaikutukset käydään vielä tarkastamassa Länsi-Mustasaari 2 –hylyllä.

Suomen tunnetuista noin 800 vedenalaisesta muinaisjäännöksestä lähes 90 % on hylkyjä. Meriarkeologien vuoden 2026 kohteet noudattelevat hyvin tätä jakaumaa. Hylkyjen lisäksi Lopen Iso-Melkuttimella kuvataan ja ajoitetaan liistekatiskoja ja Oulun seudulla pyritään dokumentoimaan möljiä eli veden alle jääneitä vanhoja veneenvetoväyliä.

Kaikilla kohteilla meriarkeologien ensisijainen tehtävä on katoavan tiedon kerääminen ja jakaminen kansalaisille muun muassa Kulttuuriympäristön palveluikkunan (www.kyppi.fi) kautta.

Kenttätöiden etenemistä voi seurata ajantasaisesti Instagramissa tilillä sunkenheritage_fin.